Oppimiskäsityksiä ja pedagogisia malleja

Suunnitteluosaamisen toisessa webinaarissa aiheina olivat eri oppimiskäsitykset ja pedagogiset mallit.
Meidän ryhmä valitsi opetettavaksi aiheeksi behaviorismin. Valittiin tämä oppimiskäsitys juurikin sen takia, että behaviorismi oli mielestämme lähes täysin päinvastainen kuin mitä oppimiskäsitystä näissä opinnoissa käytetään.

Behaviorismin piirteisiin kuuluu että palaute annetaan opiskelijalle mahdollisimman nopeasti. Lisäksi opiskeltava aihe palotellaan mahdollisimman pieniksi osiksi, jotta tehokkuus säilyisi. Virheisiin kiinnitetään yleensä vähän huomiota, mutta jos niihin tartutaan niistä mahdollisesti ns rangaistaan. Behaviorismin mukaan oppiminen on opettajajohtoista ja opiskelijan ulkoista aktiivisuutta korostetaan. ( Lapinmäki ym. 2006, Behavioristinen, kognitiivinen, humanistinen ja konstruktiivinen oppimiskäsitys  ) ( Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Behavioristinen oppimiskäsitys ja oppimisen ohjaaminen )

Humanistisen oppimiskäsityksen jälkitehtävän tuotos

Lisäksi pääsimme perehtymään humanistiseen oppimiskäsitykseen ja konstruktivismiin. Humanistisessa oppimiskäsityksessä korostetaan jokaisen persoonallista kasvua ja itsensä toteutusta. Tärkeitä piirteitä humanismissä ovat myös arvo, vapaus ja ainutlaatuisuus. Oppimisen ajatellaan tapahtuvan vuorovaikutuksessa ja kokonaisvaltaisesti. (Suunnitteluosaamisen webinaari; Humanistinen oppimiskäsitys, Troolari-ryhmä )

 Konstruktivismissa oppiminen on oppijan aktiivista ja sosiaalista toimintaa. Oppiminen on konstruktivismin mukaan tiedon rakentamisen prosessi, jossa tieto ei pelkästään siirry vaan opiskelija itse rakentaa oppimansa aikaisempien tietojensa ja kokemuksiensa pohjalta. Näin ollen opiskelijan vastuu on suurempi kuin esimerkiksi behaviorismissa. Konstruktivismiin kuuluu olennaisena tämän myötä myös itsensä kanssa tehtävä reflektointi. Virheet ajatellaan luonnolliseksi osaksi oppimista ja niiden kautta asioita opitaan. (Konstruktivismi oppimisessa )

Pedagogisista malleista parhaiten mieleeni jäi yhteistoiminnallisuus, joka kuuluu olennaisesti näihin opintoihin. Yhteistoiminnallinen oppiminen on työskentelytapa, jossa kaikilla pienryhmän jäsenillä on yhtäläinen vastuu työskentelystä ja näin ollen myös oppimisesta. Ryhmää saa tehtävän, jota se työstää. Tärkeää on yhteistyö ja yhdessä tekeminen ja jokaisen tieto-taitoa pyritään hyödyntämään. ( Yhteistoiminnallisuus )

Ajatuksia yhteistoiminnallisuudesta Amo-opinnoissa

Mielestäni yhteistoiminnallisuus on tehnyt näistä opinnoista entistä kiinnostavammat ja motivaatio on säilynyt, vaikkakin tunnit vuorokaudessa ja viikoissa eivät tunnu riittävän. Meidän ryhmä toimii ja yhteistoiminnallisen oppimisen tavoin vastuu on kaikilla ryhmänjäsenillä. Kokoonnutaan ennen webinaareja milloinkin tarvittama määrä ja jaetaan mielipiteitä ja ajatuksia annetun aiheen tiimoilta. Kootaan yhdessä pohja ja suunnitelma tulevaan opetuskertaan ja viimeistellään opetus. Webinaarissa jaetaan yhdessä opittu asia opettamalla se muille.

Miten eri oppimiskäsitykset näkyvät tämänhetkisessä työssäni?

Varhaiskasvatuksessa työskennellessä behaviorismi on esillä hyvinkin vahvana oppimiskäsityksenä. Lapsia opettaessa palaute annetaan välittömästi. Usein palkitaan hyvä suoritus kannustavin sanoin. Pienimpien lasten kanssa palkintoina voivat olla myös jotkin konkreettiset asiat kuten tarra. Esimerkiksi pieni lapsi harjoittelee kuivaksi ja tekee pissan pottaan ja saa siitä palkinnoksi tarran. Opetus varhaiskasvatuksessa on hyvinkin opettajajohtoista.

Konstruktivismi on mielestäni vahvistumassa myös varhaiskasvatuksessa. Lapsia kannustetaan tietynlaiseen reflektointiin ja siihen, että virheitä tapahtuu asioita harjoitellessa ja virheet eivät haittaa vaan auttavat asioiden opetteluissa.

Humanistisuuteen viittaavia piirteitä varhaiskasvatuksessa ja lasten kanssa työskennellessä ovat vapauden ja jokaisen ainutlaatuisuuden muistaminen, jatkuva vuorovaikutus lasten ja aikuisten välillä ja lapsen kokonaisvaltaisen oppimisen tukeminen. Varhaiskasvatuksessa lapset ovat kuitenkin vielä liian pieniä itsenäiseen toimintaan eli täysin itsenäiseen oppimiseen.