Arviointiosaaminen ammatillisessa koulutuksessa







Arviointi voi olla diagnostista eli ennen opiskelua tapahtuvaa, formatiivista eli opiskelun aikana tapahtuvaa tai summatiivista eli opiskelun jälkeen tapahtuvaa. Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet vaihtelevat riippuen tarkastellaanko arviointia yksilön, yhteisön vai yhteiskunnan näkökulmasta. Eri tahot tarvitsevat arviointia erilaisiin tarkoituksiin. Myös opiskelijoiden opiskelu painottuu usein niihin asioihin, joita he olettavat arvioinnissa painotettavan.  Arvioinnin on tärkeää perustua asetettuihin tavoitteisiin ja päämääriin.

 Trotterin (2006, 507) mukaan arvioinnilla on kolme tehtävää: palautteen antaminen, motivointi ja opiskelijoiden oppimisen tukeminen. Räisänen ja Friskin (1996, 16) taas jaottelevat arvioinnin yksityiskohtaisemmin: oppimisen ohjaamiseen, kontrolloimiseen, valikointiin, ennustamiseen, motivointiin ja kehittämiseen. Arvioinnin kontrollitehtävänä on kuvata arvioinnin ulkoista säätelyä yhdistyen behavioristiseen oppimisnäkemykseen. Tällöin toiminta perustuu toiminnan seuraamiseen ja havainnointiin ja perustuu asetettuihin tavoitteisiin vertaamiseen. Arviointia toteutetaan määrällisten kriteerien kuten kokeiden kautta. Arvioinnin valikoiva ja ennustava tehtävä perustuu sellaiseen tiedon kerryttämiseen, jonka avulla voidaan ennustaa opiskelijan opintomenestystä ja opinnoissa etenemistä.

Arvioinnin motivoivalla tehtävällä tarkoitetaan aktiivisuutta aikaan saavaa ja toimintaa suuntaavaa roolia. Motivaation avulla saadaan ihminen tehostamaan ja vahvistamaan oppimista. Arviointi vaikuttaa useasti motivaatioon, sillä arvioinnin seuraamukset vaikuttavat, miten opiskelijat suhtautuvat opiskeluun. Arvioinnin kehittävässä tehtävässä palaute on tärkeässä roolissa. Arvioinnista saadun palautteen avulla opiskelijat tulevat tietoisiksi osaamisen tasosta ja mahdollisista puutteista. Tämä on keskeistä, jotta opiskelijat pystyvät saavuttamaan asetetut tavoitteet.
Arvioinnin ohjaava tehtävä osoittaa oppimisprosessiin ulottuviin vaikutuksiin. Arvioinnin ohjatessa opiskelua se vaikuttaa oppimisen laatuun. Ohjaavan tehtävän kautta ohjataan opiskelua tavoitteiden kannalta hyödyllisiin valintoihin. ( Hyppönen, Lindén: Opettajan käsikirja - opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi, 2009,
http://lib.tkk.fi/Reports/2009/isbn9789622480637.pdf )


Arviointia ja sen menetelmiä ja periaatteita ohjaavat erilaiset määrykset, ohjeet ja käytännöt. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuva laki ammatillisesta koulutuksesta määrittelee omassa luvussaan mitä arvioinnissa tarvitsee ottaa huomioon. Arvioinnin on mukailtava tutkinnon perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja kohdistuttava niihin. Osaamista arvoidaan vertaamalla opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa yllämainittuihin vaatimuksiin ja tavoitteisiin. Osaamista arvioidaan tutkintojen sisällä osa-alueittain. Opiskelijalla on oikeus myös itsearviointiin, mutta se ei saa vaikuttaa osaamisen arviointiin tai siitä annettavaan arvosanaan. (Laki ammatillisesta koulutuksesta, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531#Pidp447168848)
 Laissa säädettyjen asioiden lisäksi arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa saavuttamaan tavoitteet, tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja ammatti-ihmisenä kasvua.( Opetushallitus, Opiskelijan arvioinnin hyviä käytäntöjä, https://www.oph.fi/download/46585_opiskelijan_arvioinnin_hyvia_kaytantoja.pdf )
Ammatillisessa koulutuksessa arvioinnin kohteet eli mitä arvioidaan ja arvioinninkriteerit eli miten osataan löytyvät tutkinnon perusteista tutkinnon osittain. Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa arvioidaan työn pohjana olevan tiedon hallinnan yhteydessä seuraavanlaisia avaintaitoja: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä- ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. (Ammatillisen koulutuksen perusteet, https://eperusteet.opintopolku.fi)

Osaamisen ja oppimisprosessin arvioinnit näyttäytyvät eri tavoin. Osaamista eli työn vaatimien tietojen ja taitojen hallintaa sekä niiden soveltamista käytäntöön arvioidaan tutkinnon osittain/ osa-alueittain. Tällöin menetelmtä valitaan siten, että ne mittaavat vaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin sekä tukevat opiskelijan oppimista. Oppimisprosessin arvioinnissa tavoitteena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään, mitä hänen on tarkoitus oppia, mitä on jo oppinut sekä miten voi edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan. Tällöin opiskelijalla on mahdollisuus saada palautetta ja oppia ennen osaamisen osoittamista ja sen arviointia. Oppimisprosessin arviointi perustuu tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin, tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. ( OPH,  Opiskelijan arvioinnin hyviä käytäntöjä. https://www.oph.fi/download/46585_opiskelijan_arvioinnin_hyvia_kaytantoja.pdf )


Arvioinnin tehtäviä voidaan toteuttaa käyttämällä eri arviointimenetelmiä. Tässä menetelmistä joitakin.

Vertaisarvioinnissa opiskelijat arvioivat toisten opiskelijoiden tuotoksia tai toimintaa. Vertaisarviointi voi olla osana mitä tahansa muuta arviointimenetelmää. Opettajan tehtävänä on tukea arviointia esimerkiksi ohjeistamalla, antamalla valmis arviointipohja tms.  Vertaisarvioinnin vahvuuksina ovat opettajan resurssien vapauttaminen ja opiskelijan oman työskentelyn arviointikyky vahvistuu. Vertaisarvioinnin haasteena ovat mahdolliset opiskelijoiden puutteelliset arviointitaidot ja isojen ryhmien tuottamat vertaisarvoinnin organisoinnin haasteet.

Itsearvioinnissa opiskelijat arvioivat itsenäisesti omaa toimintaansa tai oppimistaan. Itsearvioinnin voi myös liittää muun arviontimentelmän osaksi. Itsearvioinnin vahvuuteena on, että arvioinnin kohde on arvioitsijalle tuttu. Itsearvioinnit voivat tehdä arvioinnin luonnolliseksi osaksi oppimista ja auttavat näin oman toiminnan kehittämistä. Itsearvioinnin haasteena on oman toiminnan arvioinnin hankaluus ja tämän myötä arviointi voi olla vääristynyt. Opiskelijat eivät välttämättä ole tottuneet arvioimaan omaa toimintaansa ja saattavat tarvita opettajalta tähän tukea. Arvosanan määrittäminen pelkästään itsearvioinnin perusteella saattaa korostaa vääristymiä entisestään.

Opettajan tekemä arviointi voi olla monenlaista ja perustua monista osista. Esimerkiksi otan opintosuorituksiin perustuvan arvioinnin. Tällöin opettajan tekemä arviointi pohjautuu opiskelijan tekemiin suorituksiin kuten tentteihin, projektitöihin, raportteihin, esseisiin, luentopäiväkirjoihin tai demoihin. Opettaja arvioi töiden sisältöjen analyysejä ja näiden perusteella päättelee, mitä asioita on opittu ja mitä on vielä puutteellista. Opettajan tekemän arvioinnin vahvuutena on, ettei tarvitse kerätä erikseen arviointimateriaalia. Haasteena on, että puuttellisesti opittujen asioiden ja epäselvyyksien selvittäminen pelkkien opintosuoritusten perusteella ilman vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa on hankalaa.


Arviointi sisältää niin oppimisen arvioinnin kuin opetuksen arvioinnin. Hyppösen ja Lindénin mukaan (2009) oppimisen arvioinnilla tarkoitetaan opiskelijan oman oppimisen seuraamista. Eri arvioinnin menetelmät ovat samalla myös oppimisen välineitä ja niiden avulla pyritään pääsemään opintojakson tavoitteisiin. Arviointi ohjaa opiskelijaa syvälliseen ajatteluun ja laadullisesti korkeatasoiseen oppimiseen. Oppimisen arviointimenetelmät ovat keskeinen muuttuja opiskelijoiden motivaation löytämisessä ja opiskeluasenteiden taustalla.
 

Opetuksen arvioinnilla voidaan koota opetuksen vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä arvioida opetuksen laatua. Opetuksen arvioinnin kohteita voi olla lukuisia, mutta pääkohteena tulisi olla oppimista parhaitenn kuvaavat tulokset. 

Opiskelun ollessa aktiivista, säännöllistä ja pitkäjänteistä, se johtaa parhaisiin tuloksiin. On kehittävää muutella opetus- ja arviointimenetelmiä ja käyttää useita niistä vaikka rinnakkainkin. Monet arviointimenetelmät antavat opettajalle mahdollisuuden tukea opiskelijan kehittymistä. Opettajana on tärkeä muistaa arvioinnin vaikutus eri tavoin eri opiskelijoihin ja tämän myötä henkilökohtaistaa myös arviointi. Lisäksi opettajana on huomioitava myös oman opetuksen arviointi ja tähän opiskelijoilla on yleensä parhaat kyvyt. Opettajan olisi hyvä jo ennakkoon tiedostaa omat kehittämiskohteensa ja valita opetuksen arviointimenetelmä tämän suhteen sopivaksi.

Lähteet:
Ammatillisen koulutuksen perusteet, https://eperusteet.opintopolku.fi
Hyppönen, Lindén: Opettajan käsikirja - opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi, 2009,
http://lib.tkk.fi/Reports/2009/isbn9789622480637.pdf 
 Laki ammatillisesta koulutuksesta, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531#Pidp447168848
 Opetushallitus, Opiskelijan arvioinnin hyviä käytäntöjä, https://www.oph.fi/download/46585_opiskelijan_arvioinnin_hyvia_kaytantoja.pdf

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä, työelämää ja verkostoja

Kansainvälisyys kasvatus- ja ohjausalalla

Tutkimus- ja kehittämisosaaminen