Tutkimus- ja kehittämisosaaminen

Tutkimus- ja kehittämistoiminta liitetään usein laajemmin korkeakoulutukseen, mutta myös ammatillisessa koulutuksessa tutkimus- ja kehittämistoiminta on tärkeänä osana. Innovaatiotoiminta nähdään uudistumista tukevana oppimisprosessina, jota myös ammatillisessa koulutuksessa tulee tukea. Tutkimus- ja kehittämistyöllä on tavoitteena palvelutoiminnan ja työelämän tarpeista lähtevien koulutusmuotojen kehittäminen. Jotta ammatillisen koulutuksen palvelukyky ja kehittämisrooli alueella vahvistuvat, on koulutuksella oltava toimivat ja monipuoliset työelämäsuhteet sekä yhteistyö. Korkeakouluille on annettu ammatillista koulutusta tukeva rooli ja tällöin myös ammatillisen koulutuksen merkitys vahvistuu innovaatiojärjestelmässä ja luovuuden kehittämisessä. Ammatillista koulutusta ajatellen tutkimus- ja kehittämistyön tarpeena on vahvistaa työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan merkitystä ja kysyntälähtöisyyttä, lisätä erilaisiin kumppanuuksiin perustuvaa yhteistyötä ja työelämälähtöisyyteen perustuvia osaamisen kehittämispalveluita. Reformin myötä ammatillisen koulutuksen keskeisenä tavoitteena on tiivistää entisestään työelämän ja ammatillisen koulutuksen välistä vuorovaikutusta ja kehittää koulutusta asiakaslähtöisemmäksi. 
Uusimman tutkintouudistuksen myötä osaamisperusteisuuden vahvistaminen on ollut keskeinen asia ja ammatillisten tutkintojen rakenteet tukevat myös sitä, että pystytään tarvittaessa nopeasti reagoimaan työelämän ja opiskelijoiden erilaisiin muuttuviin tarpeisiin. 

 Eu:n tasolla ammatillisen koulutuksen tavoitteena on edistää luovuutta, innovaatioita ja yrittäjyyttä sekä kumppanuuksia. Suomen aluekehittämisstrategian tasolla ammatillista koulutusta pidetään oleellisena osana innovaatio- ja osaamisjärjestelemää. Ammatillisen koulutuksen rooli näyttäytyy vahvimpana työvoimatarpeeseen ja työvoiman osaamistarpeeseen liittyen ja ammatillisen koulutuksen tehtävänä onkin tuottaa alueittain keskeistä alakohtaista osaamista. Lisäksi aluekehittämisstrategioissa mainitaan toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistäminen, jotta voidaan yhdessä paremmin vastata alueen/seudun tarpeisiin ja luoda niitä kohtaavia koulutuskokonaisuuksia. Erilainen hanketoiminta on se, millä toisella asteella pyritään vastaamaan työelämästä nousseisiin tarpeisiin. Näissä hankkeissa on usein mukana myös seudun korkeakouluja ja muita toimijoita. Opiskelijoiden lisäksi myös opettajille voidaan resurssoida hanketyötä ja tällöin yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyysosaaminen ovat myös keskeisessä roolissa.

Kehittämistoimintaan liittyy myös oppilaitosten laatutyö. Laatutyö pohjautuu laatustrategiaan, jossa keskeisinä elementteinä ovat laadunhallinnan kokonaisvaltaisuus, asiakaslähtöisyys toiminnan lähtökohtana, jatkuva parantaminen kohti erinomaisuutta, tietoon perustuvaa päätöksentekoa, ohjausta ja johtamista, tavoitteita, niiden seuraamista ja tuloksia. Kouvolan Seudun ammattiopistossa laadunhallinta kattaa kaiken toiminnan ja sitä pyritään jatkuvasti kehittämään. Laadun kehittämisessä hyödynnetään saavutettuja tuloksia ja asiakkaiden tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia. Laatua mitataan erilaisin opiskelijoille järjestettävin kyselyin, henkilökunnalle järjestettävin kyselyin sekä laadun mittarina toimivat opiskelijoiden valmistumis- ja keskeyttämisluvut. Laadunhallinnan tehtävänä on lisäksi selkeyttää toiminnan menettelymuotoja ja sovittuja pelisääntöjä. Jokainen Ksaossa työskentelevä vastaa oman työnsä laadusta. Laatutyön pohjana on ammatillisen työn laatustrategia ja laadunhallintasuositukset. Toimintaa Ksaossa ohjaa toimintajärjestelmä, jonka avulla toimintaa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään. Alla linkki kaavioon Kouvolan Seudun Ammattiopiston laadunhallinta-prosessista: Laadunhallinta-kaavio-2020.pdf (ksao.fi)

Kouvolan seudun ammattiopistossa kehittämis- ja hanketyö on tärkeä osa toimintaa. Ksaossa sunnitellaan, toteutetaan ja koordinoidaan erilaisia koulutuksen kehittämiseen liittyviä projekteja ja hankkeita. Näiden avulla kehitetään ammatillisen koulutuksen laatua ja tehdään uusia koulutusavauksia työelämän tarpeita kuunnellen. Ksaossa toteutetaan aktiivisesti myös kansainvälistä hanketoimintaa. Osa opettajista on palkattu eri hankerahoitusten kautta. Kasvatus- ja ohjausalalla tai sosiaali- ja terveysalalla ei juuri tällä hetkellä ole käynnissä olevaa hanketta. Aiemmin päättyneessä Soteklinikka Helli-hankkeessa luotiin sosiaali- ja terveysalan työelämä ja yrittäjyyslähtöinen toiminta- ja oppimisympäristö, jossa lähihoitajaopiskelijat tekivät oikeita asiakastöitä opettajien ohjauksessa samalla yrittäjämäistä toimintaa oppien. Tällaisen Hellin kaltaisen työelämä- ja yrittäjyyslähtöisen oppimisympäristön toiminnan tavoitteena oli uuden oppimisympäristön luominen ja kehittäminen , paikallisen työelämäyhteistyön vahvistaminen, opiskelijoiden konkreettisten työtaitojen oppiminen ja niiden kehittäminen, yrittäjyyden ja opiskelijoiden oman osaamisen tuotteistamisen suunnittelu ja toteutus. 

Hellissä oli tarkoitus edistää terveyttä ja hyvinvointia parantamalla asiakkaiden toimintakykyä esimerkiksi tukemalla kuntoutumista. Asiakkailla oli mahdollisuus Hellissä mittauttaa verenpaineensa ja kehon koostumuksena tai esimerkiksi puristusvoimansa. Hellin tiloissa oli mahdollisuus myös jumpata tai rentoutua. Hellissä oli myös erityinen aistihuone, jota pystyi hyödyntämään esimerkiksi erityisryhmille. Yhteistyötä tehtiin erilaisten ryhmien kanssa lapsista aikuisiin ja siellä järjestettiin erilaista viriketoimintaa leikkien, pelien ja musiikin muodossa. Helliin liittyvää hanketta pyöritettiin Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen turvin, jonka jälkeen toimintaa jatkettiin omin voimin. Oppilaitoksen viime syksyisen muuton jälkeen toimintaa ollaan jälleen herättelemässä henkiin, kunhan koronatilanne rauhoittuu. Tämän myötä toivon itsekin pääseväni konkreettisesti tutustumaan Hellin toimintaan. 


Käytettyjä lähteitä: 

Päättynyt hanke Soteklinikka Helli Soteklinikka Helli - KSAO - Kouvolan seudun ammattiopisto

Opetushallitus: Ammatillinen koulutus ja innovaatio ja tuotekehitystoiminta. 2016
Salonen, Eloranta, Hautala & Kinos: Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. isbn9789522166494.pdf (turkuamk.fi)
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Kohti huippulaatua. Ammatillisen koulutuksen laatustrategia vuoteen 2030. Kohti huippulaatua. Ammatillisen koulutuksen laatustrategia vuoteen 2030 (valtioneuvosto.fi)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä, työelämää ja verkostoja

Kansainvälisyys kasvatus- ja ohjausalalla