Ammatillinen kohtaaminen
Ammatillisen kohtaamisen taitoja tarvitaan opiskelijana, opettajana tai työntekijänä elämän varrella. Isokorven mukaan kohtaamisen taitoja ovat, että asiakas/opiskelija kohdataan niin kuin ihminen ihmiselle eli arvostaen, välittäen, aidosti ja rehellisesti. On erityisen tärkeää kohdata asiakas tai opiskelija kiireettömästi ja samalla ammatillisesti. ( Isokorpi, Kohtaamisen taidot- ihminen ihmiselle, kiireettömästi ja ammatillisesti, http://www.koordinaatti.fi/sites/default/files/TiaIsokorpi-Kohtaamisentaidot.pdf )
Dialogisuus on yksi ammatillisen kohtaamisen perusteista. Dialogisuudella tarkoitetaan vastavuoroista ja tasavertaista keskustelua. Kyseessä on aina luova prosessi ihmisten välillä, jossa informaation seulomisen lisäksi eläydytään eri ratkaisuvaihtoehtoihin ja kyseenalaistetaan myös omia ajatusmalleja. Dialogisuudelle tärkeitä piirteitä ovat osallistuminen, sitoutuminen, vastavuoroisuus, vilpittömyys ja rehellisyys sekä reflektiivisyys.( Mäkinen: Dialogi oppimisessa ja opetuksessa, 2002,
http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/dialogi.htm )
Opettajana on erityisen tärkeää, että jokainen oppilas kohdataan erillisenä ja tasavertaisena persoonana. Laadukas ryhmän sisäinen dialogi edistää opiskelijoiden syvempää ymmärrystä opeteltavista asioista ja samalla myös tukee jokaisen omaa ammatillista kasvua.
Ammatillinen kasvu on pitkä oppimisen kehitysprosessi. Opiskelijat tarvitsevat siihen eri määrän aikaa. Tavoitteiden ja päämäärien asettaminen auttaa kasvun etenemisessä. Tämän prosessin aikana jokainen opiskelija tarvitsee opettajalta dialogista tukea, henkilökohtaistettua ohjausta ja opiskeluhuollon toimivuutta. Jotta ammatillista kasvua tapahtuisi, ryhmän keskinäisen vuorovaikutuksen toimivuus on myös tärkeää.
Usein sanotaan, että yhdessä toimiminen luo paremmat puitteet onnistumisille kuin yksin puurtaen. Yhteisöllisyys on asia, mikä nousee esiin monissa eri alojen työyhteisöissä ja asia, mihin liittyvät taidot ovat hyvä olla hallussa työllistyessä. Näitä taitoja on mahdollista oppia jo opiskeluaikana, jos opetusmuotoina ovat käytössä esimerkiksi yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen oppiminen. Jotta nämä oppimistyylit toimisivat ja loisivat hyvän pohjan opiskelijan vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoille, vaaditaan opettajalta panostamista opiskelijaryhmän ryhmäytymiseen. Yhteistoiminnallinen työskentely perustuu ryhmätyöskentelyyn, jossa jokaisella ryhmän jäsenellä on vastuu yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jotta yhteistyö on sujuvaa, jokaisen on ymmärrettävä toisten auttamisen tärkeys sekä aktiivinen osallistuminen. Opettajan tehtävänä on vahvistaa ryhmän sisäistä vuorovaikutusta sekä myös tarjota ohjausta tarpeen vaatiessa.
CASE:
-Opiskelija tekee työpaikallamme lastenohjaajan opintoihin liittyvää harjoittelua. Harjoittelu kestää useamman viikon. Ryhmässämme työskentelee itseni lisäksi kaksi muuta työntekijää. Pyrin itse antamaan realistista palautetta eli onnistuneista asioista positiivista palautetta ja mahdollisista kehittämisen kohteista kehittävää palautetta ja oletan myös työtoverinieni tekevän näin. Ilmenee kuitenkin, että työtoverini ovatkin antaneet pelkästään positiivista palautetta ja kehityksenkohteet ovat jääneet kertomatta. Opiskelijalle jää olo, että harjoittelu on mennyt todella hyvin. Arvioinnissa opiskelijalle tulee yllätyksenä, kun arvosanat eivät olekaan kiitettäviä.-
Tässä tapauksessa vastuu on työntekijöiden eli opiskelijaa ohjaavilla. On tärkeää, että työyhteisössä käydään jatkuvaa vuorovaikutuksellista keskustelua opiskelijan ohjaamisesta, vaikka vain yksi työntekijä on nimetty virallisesti ohjaajaksi. On myös opiskelijan kannalta erittäin tärkeää, että harjoittelun aikana ylläpidetään jatkuvaa keskusteluyhteyttä ja sen myötä arviointia päivittäin. Opiskelijan on helpompi pysyä ajantasalla omista taidoistaan, kun palaute on säännöllistä ja jatkuvaa. Uusien asioiden reflektoiminen omaan oppimiseen helpottuu jatkuvan palautteen kautta ja tämän myötä opiskelijan oma ammatillinen kasvu on mahdollista. Mikäli palaute jää antamatta, opiskelija on omien tuntemusten varassa ja mahdolliset kehittämisen kohteet saattavat jäädä huomaamatta. Myös opiskelijan itse esimerkiksi kyseenalaistamat toimintatavat nousevat hyvän dialogin ansiosta esiin ja mahdollistavat toiminnan muutoksen ja kehityksen myös työyhteisössä.
Lähteet:
Helonen, Mäkelä, Rajala, 2015, Lähihoitajan ammatillinen kasvu,
https://docplayer.fi/23597572-Lahihoitajan-ammatillinen-kasvu.html
Isokorpi, Kohtaamisen taidot- ihminen ihmiselle, kiireettömästi ja ammatillisesti, http://www.koordinaatti.fi/sites/default/files/TiaIsokorpi-Kohtaamisentaidot.pdf
Lavonen, Meisalo ym, Yhteistoiminnalliset työtavat
http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/yto/
Mäkinen, 2011-2012, Kehittämishanke: Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa,
http://www.evokes.fi/database/fileserver/files/167
Mäkinen: Dialogi oppimisessa ja opetuksessa, 2002,
http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/dialogi.htm )
 |
| Isokorpi: Kohtaamisen taidot |
Dialogisuus on yksi ammatillisen kohtaamisen perusteista. Dialogisuudella tarkoitetaan vastavuoroista ja tasavertaista keskustelua. Kyseessä on aina luova prosessi ihmisten välillä, jossa informaation seulomisen lisäksi eläydytään eri ratkaisuvaihtoehtoihin ja kyseenalaistetaan myös omia ajatusmalleja. Dialogisuudelle tärkeitä piirteitä ovat osallistuminen, sitoutuminen, vastavuoroisuus, vilpittömyys ja rehellisyys sekä reflektiivisyys.( Mäkinen: Dialogi oppimisessa ja opetuksessa, 2002,
http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/dialogi.htm )
Opettajana on erityisen tärkeää, että jokainen oppilas kohdataan erillisenä ja tasavertaisena persoonana. Laadukas ryhmän sisäinen dialogi edistää opiskelijoiden syvempää ymmärrystä opeteltavista asioista ja samalla myös tukee jokaisen omaa ammatillista kasvua.
Ammatillinen kasvu on pitkä oppimisen kehitysprosessi. Opiskelijat tarvitsevat siihen eri määrän aikaa. Tavoitteiden ja päämäärien asettaminen auttaa kasvun etenemisessä. Tämän prosessin aikana jokainen opiskelija tarvitsee opettajalta dialogista tukea, henkilökohtaistettua ohjausta ja opiskeluhuollon toimivuutta. Jotta ammatillista kasvua tapahtuisi, ryhmän keskinäisen vuorovaikutuksen toimivuus on myös tärkeää.
Usein sanotaan, että yhdessä toimiminen luo paremmat puitteet onnistumisille kuin yksin puurtaen. Yhteisöllisyys on asia, mikä nousee esiin monissa eri alojen työyhteisöissä ja asia, mihin liittyvät taidot ovat hyvä olla hallussa työllistyessä. Näitä taitoja on mahdollista oppia jo opiskeluaikana, jos opetusmuotoina ovat käytössä esimerkiksi yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen oppiminen. Jotta nämä oppimistyylit toimisivat ja loisivat hyvän pohjan opiskelijan vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoille, vaaditaan opettajalta panostamista opiskelijaryhmän ryhmäytymiseen. Yhteistoiminnallinen työskentely perustuu ryhmätyöskentelyyn, jossa jokaisella ryhmän jäsenellä on vastuu yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jotta yhteistyö on sujuvaa, jokaisen on ymmärrettävä toisten auttamisen tärkeys sekä aktiivinen osallistuminen. Opettajan tehtävänä on vahvistaa ryhmän sisäistä vuorovaikutusta sekä myös tarjota ohjausta tarpeen vaatiessa.
 |
| Ammatillisen kohtaamisen webinaarista kerättyjä pointteja vuorovaikutuksesta 11.12.2018 |
CASE:
-Opiskelija tekee työpaikallamme lastenohjaajan opintoihin liittyvää harjoittelua. Harjoittelu kestää useamman viikon. Ryhmässämme työskentelee itseni lisäksi kaksi muuta työntekijää. Pyrin itse antamaan realistista palautetta eli onnistuneista asioista positiivista palautetta ja mahdollisista kehittämisen kohteista kehittävää palautetta ja oletan myös työtoverinieni tekevän näin. Ilmenee kuitenkin, että työtoverini ovatkin antaneet pelkästään positiivista palautetta ja kehityksenkohteet ovat jääneet kertomatta. Opiskelijalle jää olo, että harjoittelu on mennyt todella hyvin. Arvioinnissa opiskelijalle tulee yllätyksenä, kun arvosanat eivät olekaan kiitettäviä.-
Tässä tapauksessa vastuu on työntekijöiden eli opiskelijaa ohjaavilla. On tärkeää, että työyhteisössä käydään jatkuvaa vuorovaikutuksellista keskustelua opiskelijan ohjaamisesta, vaikka vain yksi työntekijä on nimetty virallisesti ohjaajaksi. On myös opiskelijan kannalta erittäin tärkeää, että harjoittelun aikana ylläpidetään jatkuvaa keskusteluyhteyttä ja sen myötä arviointia päivittäin. Opiskelijan on helpompi pysyä ajantasalla omista taidoistaan, kun palaute on säännöllistä ja jatkuvaa. Uusien asioiden reflektoiminen omaan oppimiseen helpottuu jatkuvan palautteen kautta ja tämän myötä opiskelijan oma ammatillinen kasvu on mahdollista. Mikäli palaute jää antamatta, opiskelija on omien tuntemusten varassa ja mahdolliset kehittämisen kohteet saattavat jäädä huomaamatta. Myös opiskelijan itse esimerkiksi kyseenalaistamat toimintatavat nousevat hyvän dialogin ansiosta esiin ja mahdollistavat toiminnan muutoksen ja kehityksen myös työyhteisössä.
Lähteet:
Helonen, Mäkelä, Rajala, 2015, Lähihoitajan ammatillinen kasvu,
https://docplayer.fi/23597572-Lahihoitajan-ammatillinen-kasvu.html
Isokorpi, Kohtaamisen taidot- ihminen ihmiselle, kiireettömästi ja ammatillisesti, http://www.koordinaatti.fi/sites/default/files/TiaIsokorpi-Kohtaamisentaidot.pdf
Lavonen, Meisalo ym, Yhteistoiminnalliset työtavat
http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/yto/
Mäkinen, 2011-2012, Kehittämishanke: Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa,
http://www.evokes.fi/database/fileserver/files/167
Mäkinen: Dialogi oppimisessa ja opetuksessa, 2002,
http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/dialogi.htm )
Kommentit
Lähetä kommentti