Arvo-osaaminen
Ammatillisena opettajana toimiessa yhtenä opettajan osaamisen alueena on arvo-osaaminen. Arvotyöskentely on läsnä jokaisen ihmisen elämässä jatkuvasti. Arvot liittyvät kotiin, läheisiin, työhön ja ympärillä olevaan maailmaan.
Opettajana toimiessa työtä ohjaavat myös opettajuuteen liittyvät arvot. Ihmisoikeudet, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen toiminta sekä osallisuuden toteutuminen ovat opettamisessa ja kaiken kaikkiaan koulutuksessa lähtökohtina.
Sorrettujen pedagogiikka on kasvatusfilosofi Paulo Freiren teos. Se on vaikuttanut kaikkiin kriittisiin kasvatusteorioihin ja -perinteisiin maailmassa. Sorrettujen pedagogikka luo pohdittavaa kasvatukselle ja myös opetukselle ja siihen liittyvälle arvomaailmalle. Ajatukset eivät linkity täysin tämän päivän opetusmaailmaan, mutta herättivät itselle opettajana paljon ajatuksia.
Jokaisella yksilöllä on oikeus opiskeluun taustoista, kulttuurista, iästä, sukupuolesta ym. huolimatta. Ihmisoikeuksia ymmärtävää opetusta on se, että opettaja huomioi opetuksen sisällössä ja opetustavoissa jokaisen ryhmän opiskelijan taustat.
Koulutus ja opetus pohjautuu koulutukseen, ihmisarvoon, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä osallisuuteen liittyviin lakipykäliin, määräyksiin ja sopimuksiin. Opetussuunnitelmat, arvot, periaatteet tavoitteet, sisällöt ja toteutus sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat opetuksen lähtökohtana. Näiden rinnalla jokaisen koulutuksen järjestäjän tehtävänä on kehittää työyhteisöä ja sen toimintakulttuuria jatkuvasti esimerkiksi tiimipalaverien, kehittämisiltapäivien ja palautteiden avulla.
Lisäksi opettajan omalla osaamisella on tärkeä merkitys opettajuuden arvoja noudattaessa. Omalla osaamisella tarkoitan opettajan asennetta, tietoa, taitoja ja toimintaa. Näiden kautta opettaja pystyy tarjoamaan opiskelijoille toimijan ja osallistuvan roolin opiskelussa. Se, miten opettaja kohtaa opiskelijoita, osoittaa näiden periaatteiden toteutumista. Osallisuus on paljon puhuttu asia jo varhaiskasvatuksesta lähtien ja myös ammatillisessa opetuksessa sillä on roolinsa. Mielestäni mitä enemmän opiskelijoita osallistetaan omaan oppimiseensa, sen helpompaa heillä on ottaa vastuuta ja osallistua tulevaisuudessa työyhteisössä. Koen, että opettajilla on nykyään todella monia eri keinoja ja pedagogisia ratkaisuja tehdä opetuksesta osallistavaa esimerkiksi kiertävä ryhmätyöskentely mahdollistaa jokaiselle ryhmälle ja samalla jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuden kertoa ajatuksensa aiheesta ja näin saadaan kootuksi monipuolinen näkemys käsiteltävään asiaan. Nyt etäopetuksen aikana Teamsin kautta on eritoten ollut merkityksellistä miettiä, miten opiskelijoita huomioi ja osallistaa. Itse olen käyttänyt monia vaihtelevia toimintatapoja omasta luentomateriaalin jakamisesta videoiden ja aktivoivien kysymysten kautta ryhmissä työskentelyyn ja toisille aiheesta kertomiseen. Toki teknisyys aiheuttaa epätasa-arvoa, sillä kaikilla ei tietotekniset taidot ole hyvät ja osalle luennon/aiheen seuraaminen tietokoneen tai puhelimen kautta luo haastetta. Myös opettajana opiskelijoiden aktiivisuutta on hieman hankalampi seurata kuin lähiopetuksessa luokkatilassa. Lisäksi opettajana mietin usein opiskelijoiden mahdollisuutta vertaistukeen ja etäopetuksessa se painottuu myös etänä tehtäväksi, mikä ei kaikille ole mieleistä. Toki nykyään teknologian ja median käyttö on lisääntynyt muutenkin vuorovaikutuksessa, joten ehkäpä nykynuorisolle on ollut helpompi sopeutua tähän etäilyyn, kuin mitä omassa nuoruudessa olisi ollut. Kasvatus- ja ohjausalalla ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus kulkee kokoajan läsnä oman opettajuuden lisäksi opetusten sisällöissä ja pyrin antamaan opiskelijoille toimintatapoja ja menetelmiä, joita voivat tulevaisuudessa käyttää myös työelämässä asiakkaiden parissa soveltaen. Tulevaisuudessa ammatillinen koulutus on yhä enemmän yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon perustuvaa, sillä oppivelvollisuuden laajentuminen antaa jokaiselle peruskoulun päättävälle mahdollisuuden maksuttomaan jatko-opiskeluun lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa eli käytännössä oppimateriaalit ja tietokone ovat opiskelijoille järjestetty koulutuksen puolesta.
Sorrettujen pedagogiikan mukaan kärjistettynä opettaja opettaa ja oppilaita opetetaan. Opettaja tietää kaiken, oppilaat ei mitään. Opettaja ajattelee, oppilaat ajattelunkohteita. Opettaja puhuu, oppilaat kuuntelevat nöyrinä. Opettaja pitää kuria, oppilaat alistuvat. Opettaja tekee valinnat, oppilaat hyväksyvät.
Näitä näkemyksiä murretaan monin eri tavoin nykyään. Yhä enemmän pinnalle on nousemassa tiimiopettajuuden malli, jolloin opettajan rooli on enemmän valmentajana ja ohjaajana ja opiskelijoita osallistetaan yhä enemmän. Opetuksessa käytetään paljon yhteistoiminnallisuutta ja ryhmätöitä. Ryhmätöiden ja aktiivisen vuoropuhelun kautta opiskelijoilta nousevia kokemuksia ja esimerkkejä pohditaan paljon yhdessä ja opetettava asia konkretisoituu opiskelijoille näin. Opiskelijoilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ja opettaja huomioi ne opetuksen kulussa. Lisäksi opiskelijoiden palautteella on tärkeä rooli jokaiselle opettajalle ja on opettajuuden arvoihin perustuvaa huomioida opiskelijoiden ajatukset opetuksesta. Opettajalla on kuitenkin vastuu opetuksen tavoitteista ja myös yleisen järjestyksen säilymisestä. Oppilaitoksella on omat säännöt, joita on opettajan sekä opiskelijoiden noudatettava ja näistä jokaisella on vastuu itsellä. Opettaja voi sääntöihin liittyvistä asioista opiskelijalle huomauttaa ja tarvittaessa miettiä jatkotoimenpiteitä yhdessä työyhteisössä. Kaiken kaikkiaan opettajuus on faktatiedon ja kokemusten soveltamisen ja opettamisen lisäksi myös opiskelijan ohjaamista, valmentamista ja tsemppaamista kohti jokaisen omaa päämäärää.
Freire, Paulo; Kuortti, J ja Tomperi T. Sorrettujen pedagogiikka. 2018.
Kommentit
Lähetä kommentti