Erityispedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa

Erityispedagogisen osaamisen tavoitteet:

 14. Ymmärrät opiskeluhuollon, erityisen tuen ja esteettömyyden merkityksen ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulutuksessa.
15. Opetat ja/tai ohjaat oppimateriaalin, oppimisympäristön sekä pedagogisten ratkaisujen esteettömyyden huomioon ottaen.
16. Otat arvioinnissa huomioon opiskelijan yksilöllisyyden ja erityisen tuen tarpeen.

 Mitä on erityispedagogiikka?

Lyhyesti summattuna erityispedagogiikka on tieteenala, jonka tavoitteena on löytää erityistä tukea tarvitseville ihmisille opiskelun mahdollistavat toimintatavat ja käytänteet. Tuen tarpeen arviointi alkaa jo varhaiskasvatuksessa ja jatkuu läpi koulu- ja opiskelumaailman. Erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea ja siihen liittyviä käytänteitä tai tukitoimia. 

Perusteita erityiselle tuelle ja samalla erityisopetukselle voivat olla vammaisuus, sairaus, kehityksen viivästyminen, tunne-elämän häiriö tai jokin muu syy, jonka seurauksena opiskelija tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä tukea oppimiseensa. Opiskelijalla on oikeus opetukseen ja ohjaukseen, jotka mahdollistavat koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten saavuttamisen. Tavoitteena on tähdätä yhdenvertaisuuteen, joten erityisen tuen tarvitsijalle opetus pyritään toteuttamaan ensisijaisesti tavallisissa oppilaitoksissa muiden joukossa. Koulutuksen järjestäjä määrittelee periaatteet muunmuassa tavoitteet, toteutuksen, opetusmenetelmät, tuki- ja erityispalvelut, asiantuntijapalveluiden käytön, yhteistyötahot ja niihin liittyvät vastuut. (laki ammatillisesta koulutuksesta)

Erityispedagogiikkaan ammatillisessa koulutuksessa kuuluu oppilashuolto, erityisen tuen mahdollistaminen ja tarjoaminen. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaitoksen päättämiä psykologin ja kuraattorin palveluita sekä opiskelijaterveydenhuollon palveluita.
Erityisen tuen tavoitteena on antaa kaikille yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet ja sen myötä tasa-arvoiset elämisen mahdollisuudet. Ammatillisessa koulutuksessa erityinen tuki pohjautuu henkilökohtaistamiseen. Tarvittava tuki suunnitellaan HOKSiin (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) toisin sanoen sinne kirjataan millaista tukea opiskelija tarvitsee. 

Erityisen tuen HOJKS-prosessi (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) ammatillisessa koulutuksessa alkaa siitä, että opiskelijoiden valinnan yhteydessä ennakkotietojen kautta tunnistetaan mahdolliset erityisen tuen tarvitsijat. Opintojen alkaessa tehdään mahdollisesti alkuselvityksiä esimerkiksi erilaisten testien avulla. Lisäksi tärkeänä pohjana ovat opettajan havainnot opiskelijasta ja hänen oppimiseen liittyvistä haasteista. Erityisen tuen tarve voi nousta myös opintojen aikana. Erityisen tuen määrittely on aina pedagogista eikä diagnosiin perustuvaa. Tuen toteutuksessa on tärkeää tehdä yhteistyötä opiskelijan, opiskelijan huoltajien, oppilaitoksen ja moniammatillisen verkoston kanssa. Verkostoituminen moniammatillisten tahojen kuten erityisopettajien, ohjaajien, terveydenhoitajan, koulukuraattorin ja psykologin kanssa helpottaa erityisen tuen toteuttamisessa. 

Erityinen tuki Ksaossa

Kouvolan seudun ammattiopistossa opiskelijalla on samalla tavalla oikeus erityiseen tukeen kuin muissakin ammatillisissa oppilaitoksissa eli silloin kun opiskelija tarvitsee oppimisvaikeuksien tai muiden syiden vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä tukea opintoihin tutkinnon/koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten saavuttamiseksi. Erityistä tukea tarvitsevalle laaditaan erityisen tuen päätös ja tukitoimiin liittyvä suunnitelma osana HOKSia yhdessä opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa. KSAOssa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat integroituna muiden opiskelijoiden kanssa. Opettajat ja erityisen tuen henkilöstö auttavat opiskelijaa erilaisissa oppimiseen liittyvissä haasteissa. Erityisen tuen henkilöstöön KSAOssa kuuluu erityisen tuen koordinaattori, laaja-alainen erityisopettaja ja ohjaaja. Opiskelijat saavat erityisen tuen tukitoimia, jotka auttavat opiskelijoita selviytymään oppimisen ja opiskelun esteistä. Näitä tukitoimia voivat olla esimerkiksi eriytetyt tehtävät, yksilöllinen ohjaus tai opintopajatoiminta. KSAOssa on mahdollista opiskella kahdessa opintopajassa. Duunipajan toiminnassa painottuu pitkäkestoinen ohjaus, elämänhallintaan liittyvä tuentarve ja työelämätaidot. YTO-pajassa painottuvat lyhytkestoisempi ohjaus, täsmätuki yksittäisille opiskelijoille ja myös isommille ryhmille.


Esteettömyys ammatillisessa koulutuksessa

Ammatilliseen koulutukseen liittyvä esteettömyys voidaan jaotella pedagogiseen, psyykkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen, asenteelliseen ja psyykkiseen esteettömyyteen. 

Pedagogisella esteettömyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta opiskella ja oppia yksilöllisten kykyjen mukaisesti, jolloin tuentarpeet ja vahvuudet tulevat huomioiduksi opetuksessa ja oppimisympäristöissä, mutta myös palautteen antamisessa ja arvioinnissa. Esimerkkejä pedagogisen esteettömyyden huomioimisesta ovat opetusmateriaalien monikanavaisuus ja selkokielisyys. Itse käytin opetuksessani muunmuassa videoita, ääniklippejä ja toiminnallisia harjoituksia kuten leikkejä. Tällöin esimerkiksi myös ne, joiden oli vaikea keskittyä luentomaiseen opetukseen, saivat toiminnallista materiaalia ja kokemuksia ja asioita oli helpompi opiskella ja sisäistää. Pedagogista esteettömyyttä on myös mahdollisuudet erilaisiin keinoihin osaamisen osoittamisessa. Jollekin opiskelijalle on haastavaa tuottaa kirjallista tuotosta opiskellusta teoriasta, joten toiminallinen tentti tai työelämän harjoittelu voivat olla helpompia väyliä tuoda osaaminen esille. Osaamisen osoittamiseen voidaan soveltaa tarvittaessa monia eri keinoja ja välineitä. Pedagogiseen esteettömyyteen voidaan liittää myös yksilöllisyyden ja erityisen tuen huomioiminen arvioinnissa. Kun opiskelija tietää, että esimerkiksi hänen lukivaikeutensa ei ole esteenä tutkinnon osan suorittamiseksi, opiskelu voi monelta osin olla mielekkäämpää ja psyykkinen esteettömyyskin tulee huomioiduksi.

Asenteellinen esteettömyys on opettajan yhdenvertaista asennoitumista jokaiseen opiskelijaan ja hänen opiskelumahdollisuuksiinsa riippumatta opiskelijan ominaisuuksista tai taustasta. Jokaisella opiskelijalla on yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen, opiskella ja suorittaa tutkintoa. Omassa opetusharjoittelussani keskustelimme paljon ohjaajavan opettajani kanssa eräästä opiskelijasta, jolla ilmeni paniikkihäiriöitä kesken opetuksen ja hän poistui luokasta aluksi aina yllättäen. Vaikka opiskelijan kyky juuri kasvatus- ja ohjausalalle mietitytti, annoimme hänelle mahdollisuuden viedä opintoja eteenpäin. Lisäksi asenteelliseen esteettömyyteen liittyi myös erään opiskelijan pukeutumistyyli. Valmistauduimme kertomaan, että työssäoppimiseen lasten pariin ei suositella pukeutuvan liian paljastavasti, mutta opiskelijalle tämä olikin jo selvää ja halusi vain kouluun pukeutua näin. Tämä havahdutti itseni, miettimään juurikin asenteellisuutta opiskelijoita kohtaan.

Aseenteelliseen esteettömyyteen pohjautuu sosiaalinen esteettömyys ja sillä tarkoitetaan sitä, että jokainen opiskelija voi tuntea kuuluvansa oppilaitosyhteisöön ja osallistua oppilaitoksen sosiaaliseen toimintaan eli eri tapahtumiin ja juhliin, opiskelijakunta- ja tutor-toimintaan. Myös tavallisen arjen jakaminen muiden opiskelijoiden kanssa kasvattaa opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Sosiaaliseen esteettömyyteen kuuluu myös jokaisen opiskelijan mahdollisuus opiskella tasavertaisesti samalla tuntien olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi. Näin korona-aikana sosiaalisen esteettömyyden huomioiminen on hankalampaa, koska opiskelijoiden yhteen kokoontuminen ei ole sallittua ja opetus tapahtuu pääsääntöisesti etänä Teamsin välityksellä. Ehkäpä opettajana suosisin enemmän pienryhmissä toimimista tietokoneen/puhelimen välityksellä, jottei kukaan opiskelija jäisi yksin ja näin myös sosiaalista kanssakäymistä tapahtuisi edes jollain keinoin.

  Psyykkinen esteettömyys liittyy mielen hyvinvointiin ja tämän myötä siihen, millaiset eväät ja voimavarat on oppimiseen ja kehittymiseen. Jokaisen opiskelijan on tietenkin itse tärkeä pitää huolta omasta jaksamisesta unen, ravinnon ja liikunnan avulla. Omassa opetuksessa psyykkisen esteettömyyden huomioin tiedottamalla opiskelijahuollosta ja opiskelijoiden oikeudesta tarvittaessa ohjaukseen esimerkiksi miten jatkaa opintoja tai eteentulleessa haastavassa tilanteessa. Ohjausta Ksaossa voi saada vastuuopettajalta, opinto-ohjaajalta, uravalmentajalta, opettajilta, kuraattorilta, tutor-opiskelijoilta sekä tietysti koko henkilökunnalta. Lisäksi terveydenhoitaja on tavattavissa ilman ajanvarausta ja psykologi ajanvarauksella. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on myös osa psyykkistä esteettömyyttä ja korostuu eritoten alaikäisten opiskelijoiden kohdalla. Yhteistyö on hyvä järjestää siten, että opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta samalla vahvistetaan. Ksaossa viestintävälineenä on tärkeimpänä Wilma ja sen kautta opiskelijaa koskevat asiat tavoittavat myös huoltajat.

Fyysiseen esteettömyyteen kuuluu oppimateriaalien monimuotoisuus. Voidaan käyttää perinteisten kirjojen rinnalla myös tulosteita, tallenteita, digitaalisia materiaaleja, eri ohjelmistoja ja verkkoympäristöjä, sosiaalista mediaa ja pelejä. Opiskelijalle on mahdollistettava materiaali, johon kaikki pääsevät käsiksi. Omassa opetuksessa kokosin materiaalia peda.net-alustalle, johon opiskelijat olivat aiemmin tutustuneet. Polku materiaalin löytämiseen ei kuitenkaan ollut kaikille selvä, joten kävimme sen läpi muutamaan otteeseen opetukseni aikana. Fyysiseen esteettömyyteen kuuluu myös oppilaitosrakennuksen saavutettavuus eli kulkuyhteydet olisi huomioitava. Lisäksi esimerkiksi Ksaon sisätiloissa on huomioitu liikkumisen esteettömyys ovenavauspainikkeilla ja liikuntarajoitteisten omalla sisäänkäynnillä. Esteettömyyttä lisää myös selkeät ohjeistukset esimerkiksi luokkatilojen numerointi ovissa. Saatavilla on myös oppilaitosalueen kartta ja ohjeistukset. Opettajana mietin ennen opetuksen aloittamista, onko jokaiselle opiskelijalle luokkatilassa tuoli ja pöytätila ja mahdutaanko ylipäätänsä opiskelijaryhmän kanssa meille annettuun tilaan. Tarvittaessa teen toisten ryhmien kanssa vaihtoja. 

Erityisen tuen ja yksilöllisyyden huomioiminen arvioinnissa Aiemmin jo sivuutin pedagogisesta esteettömyydestä puhuttaessa yksilöllisyyden roolia osaamisen osoittamisessa ja arvioinnissa. Myös erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ensisijainen tavoite on tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito ja osaaminen. Opiskelijalle annettu riittävä aika osaamisen hankkimiseen ja hänelle soveltuvat tavat mahdollistavat usein keskeisen osaamisen hankkimisen. Jos pedagogisista järjestelyistä ja tuesta huolimatta näin ei kuitenkaan toteudu ja ammattitaitovaatimuksien tyydyttävän 1-tason mukaista osaamista ei saavuteta, osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, mutta vain, niiltä osin kuin se on välttämätöntä. Yksittäinen ammattitaitovaatimus tai osaamistavoite voi olla opiskelijalle taustasta, vamman tai sairauden vuoksi kohtuuton. Tällöin voidaan tehdä hallinnollinen päätös tämän kohdalla tutkinnon perusteista poikkeamisesta. Koko tutkinnon osasta ei kuitenkaan voida poiketa. Tutkinnon perusteissa voidaan määrätä, missä kohtaa ei voida poiketa tai miten arviointia ei voida mukauttaa. Jos poikkeaminen tai mukauttaminen tehdään tällaisissa kohdissa, opiskelija ei voi saada tutkintotodistusta, vaan todistuksen osaamisesta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on tällaisia määräyksiä. Mahdollinen arvioinnin mukauttaminen tai tutkinnon perusteista poikkeaminen kirjataan opiskelijan omaan HOKS:iin.

Useisiin kasvatus- ja ohjausalan tutkinnonosiin liittyy työelämäosaamisen jakso ja teoriaopinnot ovat tälle jaksolle perustana. Opiskelijoiden tavoitteena on siis suorittaa teoriaopinnot ennen työelämäjaksolle siirtymistä. Usein teoriajaksoihin liittyy joku kirjallinen tuotos, ryhmätyö, toiminnallinen tentti tm. Näitä arvioitaessa jokaisen tuen tarve huomioidaan ja jos tuen tarve on jo ennestään tiedossa niin, osaamisen osoittamisen tapaa voidaan soveltaa. Työelämäjaksoilla tavoitteet on laadittu opiskelijoiden omista lähtökohdista käsin ja arvioinnissa otetaan huomioon jokaisen yksilölliset tarpeet huomioiden samalla työelämän säännöt. Opiskelija, jolla on lukivaikeutta ja haastetta kirjallisissa tuotoksissa, voi näyttää hallitsevansa harjoitteluun liittyvät tavoitteet täydellisesti. Tällöin arvioinnissa en kiinnitä niinkään huomioon kirjalliseen tuotokseen vaan siihen, miten hän osaa asiat tuoda esille ja kuuntelen erityisen tarkasti työelämäohjaajan havaintoja. Työelämäjaksoja on mahdollisuus suorittaa nopeammin, jos taidot niin osoittavat tai vaihtoehtoisesti harjoittelujaksoa voi mahdollisuuksien mukaan jatkaa, jos opiskelijan taidot eivät vielä riitä näytön suorittamiseen. Tässä kohdin mietitään tarkasti jokaisen opiskelijan yksilöllisiä tarpeita. 

Erityistä tukea arvioidaan jokaisen HOKS-keskustelun yhteydessä ja opiskelijan HOKSiin kirjataan suunnitelma, miten ja millaisia tukitoimia sovitaan käytettäväksi.

 
Lähteet: 

Laki ammatillisesta koulutuksesta  https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531#Pidp446617680 

Kouvolan seudun ammattiopiston Opiskelija-opas 2020-2021  https://www.ksao.fi/wp-content/uploads/sites/7/2020/11/Opiskelijan-Opas-2020_2021.pdf

Kouvolan seudun ammattiopiston www-sivut:

  https://www.ksao.fi/opiskelijalle/ohjaus-ja-tuki/

 https://www.ksao.fi/opiskelijalle/pajatoiminta/ 

Opetushallitus: Esteettömästi toisen asteen opintoihin-opas esteettömään opiskelijavalintaan ja opiskeluun  https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esteettomasti_toisen_asteen_opintoihin.pdf 

Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa  https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/4637898

Oph: Opiskelijan hyvinvointi ja tuki ammatillisessa koulutuksessa  https://www.oph.fi/en/node/185