Opetuksen suunnittelua ohjaavat dokumentit ja säädökset
Tässä kirjoituksessa perehdyn tarkemmin ammatillisen opetuksen suunnittelua ohjaaviin eri tasojen asettamiin säädöksiin ja dokumentteihin.
Euroopan unionin tasolla ammatillisen opetuksen suunnitteluun vaikuttavat erilaiset EU:n asettamat tavoitteet liittyen koulutukseen, osaamiseen ja osaamisen liikkumiseen. Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) ( Euroopan komissio, Eurooppalainen koulutuspoliittinen yhteistyö, https://ec.europa.eu/education/policies/european-policy-cooperation/et2020-framework_fi ) perustana on elinikäisen oppimisen periaate. Puitteet kattavat kaiken koulutuksen varhaislapsuudesta ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja korkeakoulutukseen. ET 2020- strategiassa on neljä koko EU:n yhteistä tavoitetta, jotka ovat elinikäisen oppimisen ja ulkomailla opiskelun edistäminen, koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, tasapuolisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen sekä luovuuden, innovoinnin ja yrittäjyyden edistäminen kaikilla koulutusasteilla.
EU:n prioriteetit (Euroopan komissio, EU-politiikka ammatillisen koulutuksen alalla, https://ec.europa.eu/education/policies/eu-policy-in-the-field-of-vocational-education-and-training-vet_fi ) ammatillisessa koulutuksessa vuosille 2015-2020 ovat olleet ja ovat yhä seuraavanlaiset:
" 1. Edistetään työssä oppimista ja kiinnitetään erityishuomiota oppisopimuskoulutukseen ottamalla mukaan työmarkkinaosapuolet, yritykset, kauppakamarit ja ammatillisen koulutuksen tarjoajat ja kannustamalla innovointia ja yrittäjyyttä.
2. Kehitetään ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmiä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) suosituksen mukaisesti ja luodaan jatkuvia tieto- ja palautemekanismeja ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen järjestelmiin oppimistulosten perusteella.
3. Parannetaan kaikkien mahdollisuuksia saada ammatillista koulutusta ja tutkinto joustavammilla ja helppopääsyisemmillä järjestelmillä erityisesti tarjoamalla tehokkaita ja yhdennettyjä neuvontapalveluita sekä varmistamalla epävirallisen ja arkioppimisen validointimahdollisuudet.
4. Vahvistetaan avaintaitoja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa ja tarjotaan parempia mahdollisuuksia näiden taitojen hankkimiseksi tai kehittämiseksi ammatillisen perus- tai jatkokoulutuksen avulla.
5. Otetaan käyttöön järjestelmällinen lähestymistapa ja mahdollisuudet ammatillisen koulutuksen opettajien, kouluttajien ja ohjaajien perus- ja täydennysvaiheen ammatilliseen kehittämiseen sekä koulu- että työympäristöissä. "
Ammatilliseen koulutukseen vaikuttavia toimijoita EU:n tasolla ovat Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä ECVET, Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys EQAVET, EU:n neuvoston 14 kriteerin suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista , Euroopan ammattitaitoviikko
, Eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä , Euroopan oppisopimusverkosto , Ammatillista koulutusta pohtiva ET 2020-työryhmä , UNESCO:n alainen virastojen välinen teknillisen ja ammatillisen koulutuksen työryhmä IAG-TVET
Suomessa eduskunta tekee päätökset opetukseen liittyvästä lainsäädännöstä, rahoituksista ja linjoista. Tärkeimpinä ammatillisen opetuksen suunnittelua ohjaavat säädöksiä ovat laki ammatillisesta koulutuksesta ja asetus ammatillisesta koulutuksesta sekä opetus-ja kultturiministeriön asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta. Ammatillisen koulutuksen reformi oli yksi hallituksen kärkihankkeista ja siinä uudistettiin koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, järjestelmää ja rakenteita. Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistettiin uudeksi laiksi, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakas eli opiskelijalähtöisyys. Samalla lisättiin työelämässä tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja.
Opetushallitus määrittelee myös tutkintokohtaiset säädökset eli tutkintojen perusteet. Esimerkiksi Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnossa on kolme eri osaamisalaa, joista jokaisesta valmistuu eri tutkintonimikkeeseen. Yksi osaamisala on varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala, josta valmistuu lastenohjaajaksi. Tällöin osaamisala muodostuu neljästä pakollisesta tutkinnon osasta (105-110op) ja 35-40op verran valinnaisista osioista. (https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/4038054/reformi/tiedot ) Jokaiseen tutkinnon osaan on määritelty ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit, joita myös opetuksen suunnittelussa on noudatettava.
Oppilaitostasolla suunnitteluun vaikuttavat lähinnä oppilaitoksen strategia ja opetussuunnitelmat. Strategia määrittelee usein sen, mihin tutkintoihin on asetettu resursseja ja painopisteitä. Jokaisella oppilaitoksella on oma opetussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Opetussuunnitelmasta käy ilmi tutkinnon rakenne, laajus, sisältö, tavoitteet, kurssikuvaukset, arviointikriteerit sekä kaikkia oppilaitoksen opiskelijoita koskevia asioita kuten opiskelijahuollon osio. Esimerkiksi Kouvolanseudun ammattiopisto KSAO:lla opetussuunnitelma muotoutuu kolmesta eri osasta: Opetussuunnitelman yhteinen osa , opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa (perustuu OPH:n tutkintojen perusteisiin) ja opiskelijan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Osa Ksaon koulutusaloista noudattaa myös muiden kuin opetusviranomaisten sitovia määräyksiä ja ohjeistuksia, jotka otetaan tapaus-/alakohtaisesti huomioon oppilaitoksen toiminnassa.
Henkilökohtaisella tasolla suunnittelua ohjaa lähinnä henkilökohtainen opetussuunnitelma HOPS. Tätä suunnitelmaa tehdään yhdessä opiskelijan kanssa läpi opintojen. Tarkoituksena on yhdistää tutkintoon liittyvät tavoitteet ja opiskelijan omat tavoitteet niin, että opintopolku on opiskelijalle suotuisa ja mahdollinen. ( Opetushallitus, https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/henkilokohtaistaminen )
Eur-Lex, Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä. Viitattu 19.7.2019. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:32009H0708(02)
Eur-Lex, Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys. Viitattu 19.7.2019. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1523646815609&uri=CELEX:32009H0708(01)
Euroopan komissio, Euroopan ammattitaitoviikko. Viitattu 19.7.2019. https://ec.europa.eu/social/vocational-skills-week/about-skills-week_en
Euroopan komissio. Eurooppalainen koulutuspoliittinen yhteistyö ET-2020. Viitattu 19.7.2019
https://ec.europa.eu/education/policies/european-policy-cooperation/et2020-framework_fi
Euroopan komissio, EU-politiikka ammatillisen koulutuksen alalla. Viitattu 19.7.2019, https://ec.europa.eu/education/policies/eu-policy-in-the-field-of-vocational-education-and-training-vet_fi
Euroopan oppisopimusverkosto. Viitattu 19.7.2019. https://apprenticesnetwork.eu/
Euroopan unionin neuvosto. Suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista. Viitattu 19.7.2019. http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6779-2018-INIT/fi/pdf
Eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä. Viitattu 19.7.2019. https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1147
Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi. https://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/leaflet_fi.pdf
Finlex. Laki ammatillisesta koulutuksesta. Viitattu 19.7.2019
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531 Finlex. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta. Viitattu 19.7.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170680
Finlex. Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta. Viitattu 19.7.2019
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170673
Kouvolan seudun ammattiopisto. Opetussuunnitelma yhteinen osa.
https://peda.net/ksao/hankkeet/hjp/my-way/ohjauksen-ty%C3%B6kalut/ojs/opetussunnitelmat/oyo/oyo/oyo:file/download/c110690d221a6e851b14c5f7532bad0b853dcb97/opetussuunnitelman%20yhteinen%20osa%202015%20%28v1%29.pdf
Opetushallitus. Henkilökohtaistaminen. Viitattu 19.7.2019
https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/henkilokohtaistaminen
Opetushallitus. Reformin tuki. Viitattu 19.7.2019, https://www.oph.fi/reformintuki
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Ammatillisen koulutuksen reformi. Viitattu 19.7.2019 https://minedu.fi/amisreformi
Unesco. Virastojen välinen teknillisen ja ammatillisen koulutuksen työryhmä IAG-TVET. Viitattu 19.7.2019. https://en.unesco.org/themes/skills-work-and-life/interagency-cooperation
Euroopan unionin tasolla ammatillisen opetuksen suunnitteluun vaikuttavat erilaiset EU:n asettamat tavoitteet liittyen koulutukseen, osaamiseen ja osaamisen liikkumiseen. Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) ( Euroopan komissio, Eurooppalainen koulutuspoliittinen yhteistyö, https://ec.europa.eu/education/policies/european-policy-cooperation/et2020-framework_fi ) perustana on elinikäisen oppimisen periaate. Puitteet kattavat kaiken koulutuksen varhaislapsuudesta ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja korkeakoulutukseen. ET 2020- strategiassa on neljä koko EU:n yhteistä tavoitetta, jotka ovat elinikäisen oppimisen ja ulkomailla opiskelun edistäminen, koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, tasapuolisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen sekä luovuuden, innovoinnin ja yrittäjyyden edistäminen kaikilla koulutusasteilla.
EU:n prioriteetit (Euroopan komissio, EU-politiikka ammatillisen koulutuksen alalla, https://ec.europa.eu/education/policies/eu-policy-in-the-field-of-vocational-education-and-training-vet_fi ) ammatillisessa koulutuksessa vuosille 2015-2020 ovat olleet ja ovat yhä seuraavanlaiset:
" 1. Edistetään työssä oppimista ja kiinnitetään erityishuomiota oppisopimuskoulutukseen ottamalla mukaan työmarkkinaosapuolet, yritykset, kauppakamarit ja ammatillisen koulutuksen tarjoajat ja kannustamalla innovointia ja yrittäjyyttä.
2. Kehitetään ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmiä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) suosituksen mukaisesti ja luodaan jatkuvia tieto- ja palautemekanismeja ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen järjestelmiin oppimistulosten perusteella.
3. Parannetaan kaikkien mahdollisuuksia saada ammatillista koulutusta ja tutkinto joustavammilla ja helppopääsyisemmillä järjestelmillä erityisesti tarjoamalla tehokkaita ja yhdennettyjä neuvontapalveluita sekä varmistamalla epävirallisen ja arkioppimisen validointimahdollisuudet.
4. Vahvistetaan avaintaitoja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa ja tarjotaan parempia mahdollisuuksia näiden taitojen hankkimiseksi tai kehittämiseksi ammatillisen perus- tai jatkokoulutuksen avulla.
5. Otetaan käyttöön järjestelmällinen lähestymistapa ja mahdollisuudet ammatillisen koulutuksen opettajien, kouluttajien ja ohjaajien perus- ja täydennysvaiheen ammatilliseen kehittämiseen sekä koulu- että työympäristöissä. "
Ammatilliseen koulutukseen vaikuttavia toimijoita EU:n tasolla ovat Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä ECVET, Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys EQAVET, EU:n neuvoston 14 kriteerin suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista , Euroopan ammattitaitoviikko
, Eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä , Euroopan oppisopimusverkosto , Ammatillista koulutusta pohtiva ET 2020-työryhmä , UNESCO:n alainen virastojen välinen teknillisen ja ammatillisen koulutuksen työryhmä IAG-TVET
Suomessa eduskunta tekee päätökset opetukseen liittyvästä lainsäädännöstä, rahoituksista ja linjoista. Tärkeimpinä ammatillisen opetuksen suunnittelua ohjaavat säädöksiä ovat laki ammatillisesta koulutuksesta ja asetus ammatillisesta koulutuksesta sekä opetus-ja kultturiministeriön asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta. Ammatillisen koulutuksen reformi oli yksi hallituksen kärkihankkeista ja siinä uudistettiin koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, järjestelmää ja rakenteita. Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistettiin uudeksi laiksi, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakas eli opiskelijalähtöisyys. Samalla lisättiin työelämässä tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja.
Opetushallitus määrittelee myös tutkintokohtaiset säädökset eli tutkintojen perusteet. Esimerkiksi Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnossa on kolme eri osaamisalaa, joista jokaisesta valmistuu eri tutkintonimikkeeseen. Yksi osaamisala on varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala, josta valmistuu lastenohjaajaksi. Tällöin osaamisala muodostuu neljästä pakollisesta tutkinnon osasta (105-110op) ja 35-40op verran valinnaisista osioista. (https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/4038054/reformi/tiedot ) Jokaiseen tutkinnon osaan on määritelty ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit, joita myös opetuksen suunnittelussa on noudatettava.
Oppilaitostasolla suunnitteluun vaikuttavat lähinnä oppilaitoksen strategia ja opetussuunnitelmat. Strategia määrittelee usein sen, mihin tutkintoihin on asetettu resursseja ja painopisteitä. Jokaisella oppilaitoksella on oma opetussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Opetussuunnitelmasta käy ilmi tutkinnon rakenne, laajus, sisältö, tavoitteet, kurssikuvaukset, arviointikriteerit sekä kaikkia oppilaitoksen opiskelijoita koskevia asioita kuten opiskelijahuollon osio. Esimerkiksi Kouvolanseudun ammattiopisto KSAO:lla opetussuunnitelma muotoutuu kolmesta eri osasta: Opetussuunnitelman yhteinen osa , opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa (perustuu OPH:n tutkintojen perusteisiin) ja opiskelijan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Osa Ksaon koulutusaloista noudattaa myös muiden kuin opetusviranomaisten sitovia määräyksiä ja ohjeistuksia, jotka otetaan tapaus-/alakohtaisesti huomioon oppilaitoksen toiminnassa.
Henkilökohtaisella tasolla suunnittelua ohjaa lähinnä henkilökohtainen opetussuunnitelma HOPS. Tätä suunnitelmaa tehdään yhdessä opiskelijan kanssa läpi opintojen. Tarkoituksena on yhdistää tutkintoon liittyvät tavoitteet ja opiskelijan omat tavoitteet niin, että opintopolku on opiskelijalle suotuisa ja mahdollinen. ( Opetushallitus, https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/henkilokohtaistaminen )
Eur-Lex, Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys. Viitattu 19.7.2019. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1523646815609&uri=CELEX:32009H0708(01)
Euroopan komissio, Euroopan ammattitaitoviikko. Viitattu 19.7.2019. https://ec.europa.eu/social/vocational-skills-week/about-skills-week_en
Euroopan komissio. Eurooppalainen koulutuspoliittinen yhteistyö ET-2020. Viitattu 19.7.2019
https://ec.europa.eu/education/policies/european-policy-cooperation/et2020-framework_fi
Euroopan komissio, EU-politiikka ammatillisen koulutuksen alalla. Viitattu 19.7.2019, https://ec.europa.eu/education/policies/eu-policy-in-the-field-of-vocational-education-and-training-vet_fi
Euroopan oppisopimusverkosto. Viitattu 19.7.2019. https://apprenticesnetwork.eu/
Euroopan unionin neuvosto. Suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista. Viitattu 19.7.2019. http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6779-2018-INIT/fi/pdf
Eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä. Viitattu 19.7.2019. https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1147
Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi. https://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/leaflet_fi.pdf
Finlex. Laki ammatillisesta koulutuksesta. Viitattu 19.7.2019
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531 Finlex. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta. Viitattu 19.7.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170680
Finlex. Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta. Viitattu 19.7.2019
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170673
Kouvolan seudun ammattiopisto. Opetussuunnitelma yhteinen osa.
https://peda.net/ksao/hankkeet/hjp/my-way/ohjauksen-ty%C3%B6kalut/ojs/opetussunnitelmat/oyo/oyo/oyo:file/download/c110690d221a6e851b14c5f7532bad0b853dcb97/opetussuunnitelman%20yhteinen%20osa%202015%20%28v1%29.pdf
Opetushallitus. Henkilökohtaistaminen. Viitattu 19.7.2019
https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/henkilokohtaistaminen
Opetushallitus. Reformin tuki. Viitattu 19.7.2019, https://www.oph.fi/reformintuki
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Ammatillisen koulutuksen reformi. Viitattu 19.7.2019 https://minedu.fi/amisreformi
Unesco. Virastojen välinen teknillisen ja ammatillisen koulutuksen työryhmä IAG-TVET. Viitattu 19.7.2019. https://en.unesco.org/themes/skills-work-and-life/interagency-cooperation
Kommentit
Lähetä kommentti