Oppimisprosessi kasvatus- ja ohjausalalla

-

Kasvatus-ja ohjausalan oppimisprosessi

Ammatillisessa koulutuksessa oppimisprosessi käynnistyy opiskelijan hakeutumisesta Kasvatus-ja ohjausalalle joko yhteishaussa tai jatkuvassa haussa ja tämän jälkeen seuraavana vaiheena on opiskelijaksi hyväksyminen. Jokaisen opiskelijan kanssa tehdään henkilökohtainen opiskelijapolku hoksaamisen avulla (kts. alla oleva videolinkki henkilökohtaistamisesta) eli laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Tällöin yllämainitun kuvan mukaisesti mietitään tarkemmin tavoite ja suunnitellaan, miten tavoite saavutetaan. Opiskelijan olemassaolevaa osaamista voidaan tässä kohdin jo tunnistaa ja näin ollen se voidaan tunnustaa esimerkiksi aiemmin suoritetuilla kokonaisuuksilla, näytöillä tm.  Lisäksi mietitään mitä osaamista opiskelija vielä tarvitsee ja olemassa olevaa osaamista täydennetään puuttuvilla osioilla ja osoitetaan opittu osaaminen ja arvioidaan se. Opiskelijapolut voivat sisältää kansainvälisyysopintoja, yhdistelmäopintoja, urheilijaopintoja, yrittäjyysopintoja, oppisopimusopintoja, työelämäopintoja, verkko-opintoja, jatkoväyläopintoja ja kilpailutoimintaa.

Suunnittelun, toteutuksen ja palautteen merkitys oppimisprosessissa

Opettajan näkökulmasta oppimisprosessiin liittyvät myös suunnittelu, toteutus ja palaute/arviointi. Opetuksen suunnittelussa on ensimmäisenä hyvä palauttaa mieleen mitä ja miten opiskelijoiden on tarkoitus oppia. Esimerkiksi omassa opetusharjoittelussa opiskelijoiden on tarkoitus oppia ammatilliseen kohtaamiseen liittyviä kokonaisuuksia kasvatus- ja ohjausalalla. Tavoitteet tarkennetaan vielä pienemmiksi osioiksi opetusta suunniteltaessa. Kun tavoitteet ovat tiedossa, pystyvät opiskelijat asettamaan omat odotuksensa kyseistä tutkinnon osaa tai sen osiota kohtaan. Opettajana minun on myös mietittävä miten tuon opetuksessa esiin oman asiantuntijuuteni opetettavan asian suhteen ja miten oma asiantuntijuuteni voisi tukea opiskelijoita tulevassa ohjaajan työssä. Tähän liittyy opetuksen toteutus eli mitä opetusmenetelmiä käytän, jotta opiskelijat oppisivat mahdollisimman hyvin ja opiskeltavat asiat jäisivät mieleen. Koen, että kasvatus- ja ohjausalalla opiskeltavat asiat konkretisoituvat, mitä enemmän on mahdollista päästä itse kokemaan, tekemään käytäntöön. Ilmapiiri ja näin ollen oppimisympäristö on tärkeä asia oppimisessa. Jos ilmapiiri luokassa on rento ja turvallinen, kenen tahansa on helpompi oppia asioita. Jotta oppimista tapahtuu, opetuksen pitäisi jotenkin vaikuttaa. Palautetta on tärkeää kysyä opiskelijoilta opetuksen kannalta, mutta myös oppimisen kannalta. Palautetta mietittäessä opiskelijat joutuvat palaamaan omiin odotuksiinsa ja tavoitteisiinsa opiskeltavan asian suhteen ja näin palautteen antaminen opettaa opiskelijaa miettimään omaa oppimistaan.  


Lähteet:

Kauppila R., Opi ja opeta tehokkaasti, 2004

Kupias P. ja Koski M., Hyvä kouluttaja, 2012

Opetus- ja kulttuuriministeriö https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/henkilokohtaistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Henkilökohtaistaminen, linkattu 20.8.2020 https://www.youtube.com/watch?v=Dff5c7cnnxI&t=134s



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä, työelämää ja verkostoja

-
Kuva
  Kulttuurinen moninaisuus on jo Suomessakin arkipäivää. Yhä useampi kohtaa ammatissaan eri kulttuuritaustoista tulevia. Kasvatus- ja ohjausaloilla voidaan olla tekemisissä monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden kanssa, joten tämän alan opetuksessa on tärkeää huomioida moninaiset kulttuurit.   Kun omassa opettajuudessa ja sen myötä opiskelijoiden ohjauksessa muistaa tasa-arvoisen, yhdenvertaisen ja kaikkia osallistavan työotteen, tulee tällöin huomioiduksi myös erilaiset taustat omaavat opiskelijat. Tällä tavoin välittää myös opiskelijoille suvaitsevaa asennetta monikulttuurisessa maailmassa. Jokaisellahan on oikeus opiskeluun ja jokaiselle luodaan oma opiskelijapolku. Erityisen tärkeäksi omassa opettajuudessa monikulttuurista osaamista tarkasteltaessa nousevat omien vuorovaikutustaitojen kehittäminen, asiakkaiden kohtaaminen yksilöinä ja eri kulttuureihin tutustuminen. Opetusharjoittelun myötä huomioin opettajana opetuksessa hyvinkin pieniä, mutta sitäkin merki...
Lue lisää

Kansainvälisyys kasvatus- ja ohjausalalla

-
Kuva
Nykymaailma on hyvin globaali ja tämä näkyy myös konkreettisesti lasten ja nuorten elämässä. Tämän myötä kansainvälisyydellä ja monikulttuurisuudella on merkittävä asema lasten ja nuorten oppimisessa. Arvokasvatus ja kulttuurisen moninaisuuden huomioonottaminen varhaiskasvatuksessa antavat perustan ja koulut jatkavat tätä valmistamista kulttuurisesti moninaisessa maailmassa elämiseen. Koulu luo myös valmiuksia kestävään kansainvälisyyteen. Kansainvälisyys on opetussuunnitelman perusteissa. Opetuksella, kasvatuksella ja koulutuksella edistetään elämän, ihmisarvon loukkaamattomuuden, ihmisoikeuksien, luonnon ja toisten ihmisten kunnioittamista sekä tuetaan lasten ja nuorten kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Opetuksen ja kasvatuksen on myös edistettävä kestävää kehitystä ja vahvistettava kulttuuriperintöjen arvostusta. Voidaan siis ajatella, että myös ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen tehtävä on kannustaa opiskelijoiden ja opettajien kansainväl...
Lue lisää

Tutkimus- ja kehittämisosaaminen

-
Tutkimus- ja kehittämistoiminta liitetään usein laajemmin korkeakoulutukseen, mutta myös ammatillisessa koulutuksessa tutkimus- ja kehittämistoiminta on tärkeänä osana. Innovaatiotoiminta nähdään uudistumista tukevana oppimisprosessina, jota myös ammatillisessa koulutuksessa tulee tukea. Tutkimus- ja kehittämistyöllä on tavoitteena palvelutoiminnan ja työelämän tarpeista lähtevien koulutusmuotojen kehittäminen. Jotta ammatillisen koulutuksen palvelukyky ja kehittämisrooli alueella vahvistuvat, on koulutuksella oltava toimivat ja monipuoliset työelämäsuhteet sekä yhteistyö. Korkeakouluille on annettu ammatillista koulutusta tukeva rooli ja tällöin myös ammatillisen koulutuksen merkitys vahvistuu innovaatiojärjestelmässä ja luovuuden kehittämisessä. Ammatillista koulutusta ajatellen tutkimus- ja kehittämistyön tarpeena on vahvistaa työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan merkitystä ja kysyntälähtöisyyttä, lisätä erilaisiin kumppanuuksiin perustuvaa yhteistyötä ja työelämälähtöisyyteen ...
Lue lisää