Oman toteutuksen suunnittelusta

Omaan opetukseeni liittyvän kokonaisuuden rakensin ydinainesanalyysin avulla. Tutkinnonosa, johon opetukseni liittyi oli ammatillinen kohtaaminen kasvatus- ja ohjausalalla. Aiheenani oli tunnekasvatus ja koska tiedossani oli Kasvatus- ja ohjausalan opiskelijoiden koko tutkinnonrakenne ja muidenkin tutkinnonosien sisällöt, niin pystyin tässä osiossa keskittymään tunnekasvatuksen osalta ns ydinainekseen. Opetuksen ydinaines oli tunteet, tunnetaidot ja niiden ilmeneminen. Tulevissa tutkinnonosissa tunnekasvatukseen paneudutaan lisää ja täydennetään opiskelijoiden tietämystä minun opetuksesta syntyneen tiedon pohjalle. 

Yleensä oppimista ajatellessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelija nähdään aktiivisena toimijana, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia yksin sekä ryhmässä. Oppiminen kuuluu ihmisen kasvuun ja kehitykseen ja on kokonaisvaltaista jo pienestä pitäen. Näistä lähtökohdista itsekin lähdin opetusta suunnittelemaan ja omaan opetukseen liittyvät oppimiskäsitykset liittyivät useimpiin eri käsityksiin.

Oma ajatukseni oli, että oppiminen on kognitiivista, sillä opiskelijoita kannustetaan jatkuvaan arviointiin, siitä mitä on opiskeltu ja opittu ja miten voisi vielä oppia enemmän. Lisäksi tutkinnonosat tukeutuvat toisiinsa ja uutta tietoa opetetaan ns aiemman opittuun nojaten. Myös humanistisuus nousee esiin henkilökohtaistamisen kautta ja opiskelijan tarpeet ja motivaatio huomioitaessa. Tavoitteita asetetaan ohjaustilanteissa yhdessä ja niitä pohditaan jokaisen opiskelijapolun varrella. Opettajan rooli on olla oppimisen tukijana. Oma opetukseni pohjautui osittain myös kokemukselliseen oppimiseen, sillä lähdettiin liikkeelle opiskelijoiden omista tunnekokemuksista ja niiden kautta päästiin käsiksi opiskeltavaan aihealueeseen.

Oppiminen ammatillisessa koulutuksessa on uusien asioiden omaksumista ja niihin liittyvien taitojen kehittymistä. Oppiminen on täällä myös tarkoituksellista ja tavoitteellista ja tapahtuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristön ja ympärillä olevien ihmisten kanssa. Oppimiseen vaikuttavat useat tekijät ja samalla ne vaikuttavat myös opettamiseen. Asioita, jotka opettamisessa nousevat keskiöön ovat opiskelijan tausta, motivaatio, kognitiiviset taidot, opetukselliset työtavat, tavoitteet ja tehtävien sisältö. Näistä koostuu opiskelijan osaaminen ja näiden kaikkien vaikutuksesta syntyvät oppimistulokset. Lisäksi oppimisympäristö ja sen kulttuuri linkittyvät myös vahvasti opiskelijan oppimiseen. Jo ensimmäisillä opetuskerroilla huomasin, miten erilaiset opetustavat motivoivat ryhmää hyvin eri tavoin. Lisäksi ryhmän ilmapiirillä oli myös selkeä vaikutus opiskelijoiden oppimiseen. Mitä levottovampaa oli, sitä useamman keskittyminen herpaantui. Lähtökohdat olivat itselleni hieman haastavat, sillä en päässyt seuraamaan/tutustumaan kyseiseen ryhmään ennalta ennen varsinaista omaa opetusta, mutta yllämainittuja havaintoja tehdessä ja niiden avulla muokkasin suunnitelmaa ja mukautin ryhmän tarpeisiin sopivaksi. 

Suunnittelin käyttäväni opetuksessani keskustelua ja porinaryhmiä tuntien alustuksissa. Näillä menetelmillä saan opiskelijoita aktivoitumaan ja miettimään opetuksen aihealuetta omien kokemuksiensa kautta. Lisäksi yhtenä menetelmänä olisi pienimuotoisesti yhteistoiminnallisuus tunne-postereita kootessa. Jokaisella ryhmänjäsenellä on vastuu yhteisestä tuotoksesta ja koko ryhmä vastaa tuotoksesta. Koska olin saanut muilta opettajilta vinkkejä, että kyseisen ryhmän pienoinen haaste on keskittyminen, halusin panostaa toiminnallisuuteen ja oppimiseen sen kautta. Otin yhdeksi menetelmäksi kiertävän pienryhmätyöskentelyn, jolloin ryhmät saivat täydentää edellisten tuotoksia ja tähän liitettynä ongelmaperustaista oppimista ratkottaessa tiettyjä annettuja tapauksia. Koska tiesin osan opetuksesta olevan etäopetusta Teamsin kautta, suunnittelin tarkasti myös opiskelijoita aktivoivia itsenäisiä tehtäviä luentomaisen opetuksen ympärille Teamsissa. Näiden itsenäisten tehtävien avulla pyrin kannustamaan opiskelijoita oppimaan asioita kokeilun kautta ja myös peilaamaan opetettuja asioita itseensä esimerkiksi rentoutumisten ja tunnepelien avulla.  Itsenäiset tehtävät antoivat opiskelijoille myös vastuuta oppimisestaan. 

 Yritin luoda opiskelijoille avoimen oppimisympäristön tarjoten erilaisia oppimisen mahdollisuuksia, sillä opiskelijoilla on erilaisia tarpeita ja tämän myötä tyylejä oppia. Selkeästi toiminnallisuuden kautta muut opettajat olivat saaneet hyviä kokemuksia ja tämä toiminnallisuuden mahdollistaminen oli myös itselle opetuksessa tärkeää. Opiskelijaryhmä oli ikäjakaumalta vaihtelevaa, mutta painottuen nuoriin peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtyneisiin. Muutamat enemmän kokemusta omaavat ja oppisopimuksella opiskelevat pyrin huomioimaan keskusteluissa ja hyödyntäen heidän käytännön kokemuksia aiheesta. Ryhmässä oli myös tuentarvitsijoita. Muutamilla opetuskerroillani oli mukana yläkoulun puolelta ohjaaja, jota sain hyödyntää apuna. Suunnittelin kuuntelevani tarkalla korvalla opiskelijoiden tarpeita ja muokkaavani opetusta tarpeiden mukaisesti, jotta myös tuentarvitsijat tulisivat huomioiduksi mahdollisimman hyvin. Opiskelijat olivat tänäsyksynä aloittaneita, joten oli myös huomioitava mahdollisuus siihen, ettei ala ollutkaan oikea ja uusia valintoja saattaisi syntyä myös minun opetukseni aikana. 

Koko tunnekasvatuksen kokonaisuudesta tein suunnitelman tavoitteineen ja menetelmineen. (näkyy ylläolevalla videolla) Lisäksi jokaisesta opetuskerrasta tein vielä erillisen suunnitelman ja aikataulun. 

Videolla näkyvästä suunnitelmasta käy ilmi myös suunnitteluun ja toteutukseen käytetty materiaali.